torstai 6. tammikuuta 2011

Kompromisseja

Jouduin taipumaan Ada-neidin vaatimuksiin ja laahasimme piian kanssa neidin kamariin sängynromiskon ja vähän huonekaluja. Pesuteline oli neidin mielestä välttämätön ja tuolin hän halusi itse asettaa paikalleen.
 Piika määrättiin hakemaan vuoteenlämmitin, sillä uuneja ei voi vielä lämmittää. Retkiolosuhteet eivät miellytä Ada-neitiä, mutta pakon edessä hän tyytyy niihinkin.
Ajattelin tässä vaiheessa, että rauha on palannut  taloon ja saan tehdä loput viimeistelyt itsekseni. Neidin aika kuluu piikaa komennellessa. Niin luulin.
Eikös vaan puuhakas neiti ollut raahannut palmunsa yläkerran aulaan. "Se tarvitsee paljon valoa" kuului selitys. "Korjatkaa tuo koppa pois ja asentakaa tähän portaikkoon kaide. Johan tämä on vaaraksi lapsille."
Nyt pitäisi mennä taas Kirkkokadulle. Saa nähdä mitä siellä on tehty poissaollessani. Kyllä mulla OLI suunnitelma siitä, miten ja missä järjestyksessä työt etenee. Voi olla, että niihin suunnitelmiin on tullut muutos jos toinenkin.

2 kommenttia:

Varma kirjoitti...

Hienoa että Kirkkokatu 10 on alkanut elää omaa elämäänsä! Odotan mielenkiinnolla tulevaa.

Piu kirjoitti...

Kiitos! Niin minäkin, pelonsekaisella.. Huoh. Eukko on ihan mahdoton:)