Kirkkokatu 10

hankintoja ja lahjuksia

2012-02-07T13:32:00.000+02:00

Olen tehnyt talven aikana muutamia hankintoja, mutta päivitys on jäänyt.
Pieni esittely on paikallaan:

Tämä nyt ei varsinaisesti ole hankinta, vaan kaunis ryijyaiheinen kortti matkamessuilta, Eurajoen osastolta. Sopivan kokoinen kyllä ja aikakausikin on oikea. Sopisi Ada-neidin huoneeseen...

Odottamattomia asioita voi löytyä matkamessuiltakin: pari suolasirotinta ja pieni suola?astia sopivassa koossa. Sirottimet pääsevät toimittamaan kukkapylvään virkaa, vadille ei ole vielä osoitetta tiedossa.

Tekisikö siihen istutuksen..?

Kapteeni tarvitsi kirjoja konttoriinsa, niinpä niitä sitten tilattiin ulkomailta. Navigointitaulukoita lienee tässä opuksessa.

Laivankuvia, tottakai. Selkämys on turhan raikas minun makuuni, joten tämä menee muokkaukseen vielä.

Tilikirja, jota pitelen kyllä ylösalaisin. Toivottavasti konttoristi sentään osaa kääntää sen oikein päin.

Tätä ei tarvinne selittää.

Kulttuurikodissa luetaan tietenkin klassikoita, Homeroksen Ilias tässä...

...tekstit mukana tietty. Kuva ei onnistunut, mutta epäilemättä aitoa mestarin ilmaisua.

Kuvakirjassa on siis joka aukeamalla sekä aluksen kuva että sen historia.

Tässä vielä koko kirjasto. Ja tulitikku mittakaavaksi.

Ja sitten. Mulla oli nimipäivä ja nukkiskerholaiset muistivat lahjuksilla:

Gittalta laventeliruukku ja sievä enkelipatsas.

Mallasin kukkia Kirkkokadun parvekkeelle, josta puuttuvat vielä kaiteet. Kukat ovat tosi sievät.

Enkelipatsas on toistaiseksi Ada-neidin pöydällä. Huone on vieläkin keskeneräinen, josta saan kyllä kuulla joka kerta kun tapaan neidin.

Todella kaunis uurna on Railalta. Se on oikea, ts. sinne voisi säilöä vaikka rusinoita... korkeus n. 3 cm.

Kaksi kaunista muotokuvaa Päiviltä.

Lähikuva on tietenkin epätarkka...

Kiitos kaikille! Tulin todella iloiseksi muistamisista. Nimpparitarjoomukset tulee siten, kun taas ehdin mukaan. Nyt on pitänyt sopimattoman kiirettä.

Ada-neidin iltapuhde

2011-11-18T17:34:00.001+02:00

Ada-neiti oli oikein tyytyväinen palatessaan kotiin. Ehdin verhoilla sohvan ja pari pikkutuolia ja asetella förmaakin kalusteet suurin piirtein paikoilleen ennen hänen paluutaan.

Kun menin kuvaamaan tulosta, tapasin arvoisan neidin istumassa sohvassa.

Kissanpoikakin on hiipinyt ihmettelemään uutta kalustusta. Kattolistat puuttuvat vielä enkä saa päätetyksi, laitanko maton vai ei. Ostin kesällä Forssasta kauniin maton, mutta ne eivät olleet kovin yleisiä vielä Kirkkokadun aikaan. Leopardituoli on hiukan turhan pramea, mutta se onkin tuotu Tukholmasta. Isännän matkoilta on kertyy mukaan yhtä ja toista.

Uups, mikä pullo siellä pelakuun takana piilotteli..? Ilmankos Ada-neiti oli niin sopuisalla päällä. Sivupöydällä on appelsiineja jalallisessa maljassa, jonka väkersin taannoin Larissan työpajassa Turussa.

Toistaiseksi huone saa olla näin, koska Adakin siellä noin hyvin viihtyy. Muissa huoneissa riittää tekemistä, joten tänne palataan myöhemmin.

Vihdoinkin

2011-11-15T12:59:00.001+02:00

Järkyttävän pitkä blogitauko. Olen pahoillani siitä, mutta syynä jääräpäisyyteni. Päätin nimittäin, että parketti on saatava valmiiksi ennen kuin teen mitään muuta.
No, nyt 9 kuukautta myöhemmin voin todeta, että olisin voinut jakaa tämän projektin kanssanne ja myös pienemmät jutut, joita kuitenkin on tullut kerhossa tehdyksi. Niiden kuvaaminen on vain jäänyt.

Tässä kuitenkin tämänhetkinen tilanne:

Parketti on tehty 1016 palasta tiikkiviilua, pahville, joka olisi saanut olla ruskehtavaa. En ole ollut tehdessäni auringontarkka, joten keskellä on havaittavissa valkoista lattianraoissa. Onneksi on keksitty matot...

Lattia on vielä liimaamatta, kun tuli hinku ottaa kuva.... saa nähdä vieläkö sen saa pois rikkomatta, on nimittäin hiukan liian suuri.
Vahasin lattian ja vaha tarttui epätasaisesti viiluihin. Osa imi vahaa enemmän ja osa vähemmän, mutta matto lienee pelastus tässäkin suhteessa. Lattia on todella liukas, toivottavasti Ada-neiti ja muu talonväki ovat varovaisia.
Kuvio on kauniimpi kuin kuvat antavat ymmärtää, tosin ehkä vähän suuri näin pieneen huoneeseen. Mutta kapteeni Ahlqvist halusi yllättää vaimonsa ripauksella ylellisyyttä, rouvaparka kun joutuu edelleen asumaan maalla lasten kanssa. Toivottavasti molemmat ovat tyytyväisiä tulokseen. Ada-neidin mielipidettä ei tarvitse kauan arvailla, hän ilmoittaa sen suorin sanoin, kunhan palaa sukuloimasta.
Sitä odotellessa...

Ruokasalin tuolit

2011-01-27T20:12:00.000+02:00

Sain vihdoin valmiiksi tuolit ja taburetit. Vein ne ruokasaliin jossa Ada-neiti oli laskemassa hopeita.

Huomasin vasta kuvasta että tuoleja pitää hieman paikkamaalata.

Taburetit eli jakkarat sijoittuivat kahden puolen sivupöytää.

Tässä vielä teelmykset vierekkäin. Kaipaavat ehkä viimeistelyä nauhalla....

Astiasto saapui ja on jo astiakaapissa paikoillaan. Ylimmällä hyllyllä säilytetään mausteita, jotka ovat kallista tuontitavaraa eivätkä keittäjän vapaasti käytettävissä. Pöydällä on hopeisessa korissa pikkuleipiä, jotka Ada-neiti sanoi korjaavansa pois. Hän on tarkka taloudenhoitaja. Ja tässä vaiheessa melko kiukkuinen, koska salamavalo sai hänet sekoamaan laskuissaan. Piti lopettaa kuvailu.

Tämä on varmasti talon tylsin huone. Mattoa ei ole ja taulutkin puuttuvat seinältä. Mulla oli tarkoitus teettää nukkiskurssilaisilla lauantaina tauluja, samalla olisin saanut itsekin tehtyä muutaman. Suunnitelmaa muutettiin ja joudun taulunvalmistukseen ihan itsekseni...

Lounaan jälkeen

2011-01-24T13:28:00.000+02:00

Kun huomasin piian korjanneen Ada-neidin ruokailuvälineet pois, otin heti pari kuvaa ruokasalista. Neiti kyllä moitti hosumistani, sillä huoneesta puuttuu vielä kaikki pikkutavarat, mm. uuni:)

Pöytä on siis madallettu ja maalattu, tuolit ovat Bellman-tuoleja Kotte toys-kitistä ja samaan sarjaan kuuluva klaffipöytä on takanurkassa. Sen lopullisesta sijoituspaikasta neuvotellaan vielä.

Lattiat ovat ajan tavan mukaan käsittelemättömät, mutta jonkinlainen matto pitää hankkia. Taulut ovat vielä varastossa ja astiasto kokonaan kadoksissa. Sivupöydän kynttelikkö on saatu Varmalta.

Talo siis kököttää salissa kirjahyllyn päällä, hieman liian korkealla. Sille pitää tehdä joskus jotain, heh. Ulko-ovet ovat maalaamatta ja yhtä ja toista muutakin puuttuu, mutta perhettä odotellaan kotiin pikapuoliin.

ruokasalin kalusteita

2011-01-24T10:03:00.000+02:00

Eilen ehdin hieman maalailla ruokasalin kalusteita.

Doloresin paketissa tulivat astiakaappi ja sivupöydät. Niiden hiomisessa meni tovi.

Ostin jonain vuonna honkkarista kalustesettejä, mitä vieläkin jaksan ihmetellä. Ahneusko iski vai mikä? Pöydän olen jo aikaisemmin muokannut ja nyt oli tuolien vuoro. Neljästä kamalasta tuli kaksi mautonta tekelettä ja kaksi taburettia. Lisätuunailujen jälkeen aion sijoittaa ne Ahlqvistien ruokasaliin, jossa ne saavat olla kunnes saan aikaiseksi jotain sopivampaa.

Tässä kalusteet kertaalleen maalattuina. Laatikoista puuttuvat vieelä vetimet ja tuoleista pehmusteet.

Sain kaapit iltasella valmiiksi ja kannoin ne paikoilleen. Olisin ottanut kuvan vielä nyt aamulla, mutta Ada-neiti oli ruokasalissa aamiaisella ja ilmoitti, että vasta hänen lounaansa jälkeen voisin kuvata. Niin siis tehdään.

Muutto on alkanut

2011-01-11T10:56:00.000+02:00

Kirkkokatu kymppiin on tuotu ensimmäiset kuormat.
Tavarat on vasta kannettu sisään eikä talo ole vielä asuttavassa kunnossa.

Ada-neiti istui hämärässä kamarissaan nypläämässä. "Se rauhoittaa hermoja tässä metelissä" hän sanoi. Neiti vaikutti hiukan murheelliselta. Kuinkahan monta kertaa hän on joutunut muuttamaan uuteen ympäristöön elämänsä aikana?

Förmaakista puuttuu vielä parketti, siksi listatkin ovat nipussa lattialla. Sohva lähtee kohta verhoilijalle ja uunin muuraajaa odotellaan. Kahvia lienee kuitenkin tarkoitus nauttia?

Keittiössä piika purkaa muuttolaatikoista patoja ja kattiloita. Hänen sänkynsä tuli jo ensimmäisessä kuormassa, jotta huolto jollain lailla toimisi. Kahvipannu porisee hellalla, vaikkei kuvassa näy.

Talon rouva on ilmeisesti myös käymässä, sillä makuuhuoneessa on ostoksia sekä rouvan bonetti. Matto on vielä rullalla eikä sänkyjäkään ole tuotu.

Mutta lastenhuoneessa on jo leikittykin. Sängyt ovat petaamatta ja leluja on pitkin lattiaa. Lastenhoitaja on vienyt lapset puistoon kävelylle, pois muuttomiesten jaloista.

Kannoimme eilen talon sisälle. Nyt se seisoo salin pimeimmässä nurkassa ja siksi kehittelin kameralle pienen heijastimen salaman avuksi. Ilman salamaa ei kuvaamisesta tule mitään, vaikka ainahan mun kuvani ovat huonoja. Pitänee ruveta paremman kameran metsästykseen.

siivouspäivä

2011-01-07T10:33:00.000+02:00

Eilinen päivä kului siivotessa ja maalatessa. Yllätyksekseni Ada-neiti ilmaantui työpöydälleni ja alkoi siivota avukseni.

Tottumaton hän tietysti oli, mutta innokas.

Ja löytyihän sitä hänellekin sopivaa tehtävää.

Kun aloitin maalaamisen, hän istahti portaisiin ja piti minulle seuraa. Meillä oli varsin rattoisa tuokio ja kärttyisyys oli kuin muisto vain. Ada-neiti kertoi lapsuudestaan ja siitä, miten hänestä tuli hän. Kerron tarinan teillekin kunhan kysyn häneltä luvan.

Illalla saattelin neidin kamariinsa, jonne hän jäi istumaan. Aikoiko vielä ommella jotakin vai muuten vain mietti avonaisen ompalupöydän ääressä. Taitaa olla vähän yksinäinen täti.

Kompromisseja

2011-01-06T12:31:00.000+02:00

Jouduin taipumaan Ada-neidin vaatimuksiin ja laahasimme piian kanssa neidin kamariin sängynromiskon ja vähän huonekaluja. Pesuteline oli neidin mielestä välttämätön ja tuolin hän halusi itse asettaa paikalleen.

Piika määrättiin hakemaan vuoteenlämmitin, sillä uuneja ei voi vielä lämmittää. Retkiolosuhteet eivät miellytä Ada-neitiä, mutta pakon edessä hän tyytyy niihinkin.
Ajattelin tässä vaiheessa, että rauha on palannut taloon ja saan tehdä loput viimeistelyt itsekseni. Neidin aika kuluu piikaa komennellessa. Niin luulin.

Eikös vaan puuhakas neiti ollut raahannut palmunsa yläkerran aulaan. "Se tarvitsee paljon valoa" kuului selitys. "Korjatkaa tuo koppa pois ja asentakaa tähän portaikkoon kaide. Johan tämä on vaaraksi lapsille."

Nyt pitäisi mennä taas Kirkkokadulle. Saa nähdä mitä siellä on tehty poissaollessani. Kyllä mulla OLI suunnitelma siitä, miten ja missä järjestyksessä työt etenee. Voi olla, että niihin suunnitelmiin on tullut muutos jos toinenkin.

Erimielisyyksiä

2011-01-03T18:45:00.000+02:00

Aloitin uuden vuoden reippaasti ja käytin kaksi ensimmäistä päivää Kirkkokatu 10:ssä. Alimman kerroksen portaat ovat lähes valmiit:

Portaiden alla on komero, vasemmalle puolelle tulee konttori ja oikealla on keittiön ovi. Lattia on vielä vaiheessa.

Meille oli tulla Ada-neidin kanssa oikein kunnon riita, kun yllätin hänet siirtelemässä ompelupöytää yhdessä makuuhuoneista. "Tämä tulee olemaan minun huoneeni, viekää pois nuo laudat ja työkalunne". Huoh.

Lisää ohjeita tuli ovenraosta. Kun yritin sanoa, että palaisi takaisin maalle muun perheen pariin, sain kuulla, ettei hän lähde minnekään. "Paras vain ruveta töihin. Saatte ensimmäiseksi siirtää vuoteeni ja muut huonekaluni taloon, jotta voin valvoa töitä. Iltaisin kello kahdeksan jälkeen en suvaitse minkäänlaista meteliä, joten huolehtikaa siitä, että työt ovat silloin valmiina. Ateriani syön huoneessani kunnes ruokasali valmistuu."

Veikkaanpa, että tulee vielä muutamakin yhteenotto ennenkuin päästään muuttamaan. Enempiä sanomisia välttääkseni taidan kaivaa neidille ainakin sen sängyn. Ehkä on parasta tuoda myös tuoli ja pöytä...

yllätysvieraita

2010-12-20T19:53:00.000+02:00

Käydessäni lorvikamarissa ihan muissa asioissa, huomasin Kirkkokatu 10:ssä liikettä.

Kapteeni Ahlqvistin täti, neiti Ada Ahlqvist oli tullut tarkastuskäynnille ja tuonut piikansa siivoamaan huoneita.

Missä kaikki työmiehet ovat, ihmettelee Ada-neiti. Ei lattioita, ei listoja. -Eihän tänne voi tuoda lapsia joulua viettämään. Parasta lähettää sana, että pysyvät maalla joulunpyhien ajan.

Neiti tarkasti myös keittiön ja tässä neuvotellaan, mitä siivotaan ja missä järjestyksessä.

Ada-neiti on oikeassa, ei vietetä joulua Kirkkokadulla tänä vuonna. Kovin on keskeneräistä vielä, ei edes uuneja muurattu. Joudun sitäpaitsi tilaamaan muuttomiehet siirtämään talon sisälle oikealle paikalleen. Yksin sitä ei kanna kukaan, tuskin edes minusta on toiseksi kantajaksi.

Vähän lähempänä

2010-12-12T19:35:00.000+02:00

Olen saanut hiukan tehtyä Kirkkokadun taloa. Tuskailen sekä talon että itseni kanssa.

En saa päätetyksi lattioiden ja portaiden väriä. Tai oikeastaan portaikkojen lattioista on kysymys.

Olin jo lorvarissa aloittaakseni listojen ja ovien maalauksen (niiden väri sentään on selvillä), mutta tajusin ettei työstä tule mitään, kun niskani on niin jumissa. Jo kohta kolmatta viikkoa...

Tässä vaiheessa rouva Ahlqvist luultavasti repisi hiuksiaan, jos se sopisi arvokkaalle kauppiaan rouvalle ja jos hän pääsisi talonsa näkemään. Kaksi viikkoa jouluun ja huusholli riipin raapin. Enkä voi häntä moittia.

Koska maali ei riittänyt peittämään kupariteippiä, päädyin tapetoimaan koko portaikon samalla skräppipaperilla. Yläkerran aulasta puuttuu vielä lattia. En osaa päättää, tuleeko tähän pesutila vai ompeluhuone vai luokkahuone? Huoh.

kirjallisuutta

2010-12-08T20:22:00.066+02:00

Tilasin SKS:lta uutuuskirjan suomalaisista nukkekodeista viime ja edelliseltä vuosisadalta.

Kirjaan on koottu kansallismuseon kokoelmissa olevia nukketaloja. Hienosti tehtyjä ja leikeissä säästyneitä.

Osattiin sitä ennenkin. En ole ehtinyt vielä syventyä muutamaa selailukertaa enempää, mutta kirja sisältää tavattoman herttaisia pikku koteja. Kuvat ovat ala-arvoisia, mutta minä ja kamerani emme kykene parempiin, vaikka kävimme lorvikamarin tehovaloissa yrittämässä.

Jotain olen tehnyt minäkin. Viimeisellä nukkiskurssilla tehtiin keppihevonen. Omastani tuli vain hiukan hevosta muistuttava otus, toisilla oli etevämpiä toteutuksia. Materiaalina vaneri ja jokin mihinkään-sopimaton askartelupunoksen pätkä, jonka liimasin harjaksi ja maalasin mustaksi. Eiköhän tuo kelpaa Ahlqvistin lapsille, vaikka vähän olisi voinut kyllä hiomapaperilla pyyhkäistä ennen maalausta.

Etsiessäni keppihevosta kuvaukseen osui silmiini aikaisemman kurssikerran tuotokset:

Aiheena oli kello ja tein niitä kolme. Pyöreät ovat tehty vanhoista palttoon napeista. Kaikki käyvät samaa aikaa. Joku kurssilaisistani totesi, että on ärsyttävää jos talon kaikki kellot ovat eri ajassa. Saa nähdä pysyvätkö kellot Kirkkokadulla samassa ajassa.

patja

2010-11-28T19:39:00.000+02:00

Lauantaina nukkiskurssilla valmistui patja:

Ja tyyny tietysti myös. Patjan täytteenä on lastuvillaa ja hiukan riisiä, jotta asettuu paremmin aloilleen. Piti kokeilla moista täytettä, kun osui lähtiessä käteen viimejouluinen juustopakkaus, jossa oli lastuvillaa pohjalla. Mulla on kyllä 1:1 lastuvillapatjoja mummun sivustavedettävässä, joten sopii Kirkkokadullakin ainakin yksi olemaan.
Kirkkokadulla ollaan siinä vaiheessa, että tapetointi on loppusuoralla. Kuvia en päivällä muistanut ottaa, eikä valo riitä iltakuvauksiin.

Oli mennä hermot, kun osa tapeteista veti niin tuhannen kurttuun. Ohuempien tapettien kurtut oikenivat kun vähän kostutti varovasti ja jätti kuivumaan, mutta paksumpien kanssa oli keksittävä muut keinot. No, onneksi Ahlqvistit ovat kulttuuriväkeä ja luultavasti hankkivat riittävästi maalauksia vekkien peitoksi.

Kovin vähän olen saanut aikaan talossa. Sisu ei anna periksi tehdä mitään muuta välillä, mitä nyt nukkiskurssilla on pakko. Ensin on saatava talo valmiiksi, vaikka siihen menisi vielä ensi vuosikin.
Suunnitteluun menee luvattoman paljon aikaa. Pähkäilen ja tuumaan, enkä saa päätetyksi. Välillä unohdan miten olen ajatellut tehdä ja joudun miettimään uudestaan. Mutta yrittää pitää :)

Valmista

2010-09-28T09:45:00.000+03:00

Vihdoinkin Kauppilan umpipihamuseon pienoismalli on valmis. Tai niin valmis että sen voi viedä esille Kirjamessuille.
Messujen jälkeen teen vielä riihen, pari suulia ja tuulimyllyn. Ja joitakin korjauksia, joissa silmä sairastaa. Huoh.

Tässä vaiheessa oli osat valmiina ja alkoi uusi vaihe.

Välivaiheista ei ehditty kuvia ottaa, tässä on jo valmista.

Kahvilan suunnasta, takana 1700-luvun aitat ja sauna, oikealla karjapihan rakennuksia.

Karjapihan suunnasta.

Miespiha näkyy hyvin, susiportti on raollaan. Huussinkin muistin tehdä.

Tänään teen korjaan tai katson voinko korjata yhden ison eroavaisuuden. On aivan kamalaa millä vauhdilla ruohikko kasvaa ja leviää. Mallintekijä ei ehdi perässä.

Olen kokonaisuuteen varsin tyytyväinen. En ole aikaisemmin tehnyt minkäänlaista pienoismallia eikä aiheesta ollut saatavana kirjallisuuttakaan, joten siihen nähden lopputulos on loistava. Homma oli kivaa, paitsi että lopussa tuppasi tekemään kiireen.

Kunhan messut ovat ohi, pääsen taas jatkamaan Kirkkokadun töitä. Ahlqvistit ovat jo hoputtaneet kovasti. Kohta on sanktioita luvassa, ellei työt etene. Perheen pitää päästä muuttamaan, luulen että on odotettavissa perheenlisäystä.

pärekattoja ja paketti

2010-08-17T20:54:00.000+03:00

Kirkkokadulla ei tapahdu ennen lokakuuta mitään, sillä aikani menee pienoismallin kanssa ihan tyystin. Yllä ensimmäiset rakennukset, joista kaksi jouduin vielä purkamaan ja korjaamaan mittavirheen.

Vasemmanpuoleiset kaksi aittaa ovat liian leveitä, niitä piti kaventaa. Maalamattomiakin ovat vielä ja kaikki katot irtonaisia.

Pärekattoja valmiina. Päreet loppuivat kesken ja niiden leikkamisessa menee oma aikansa.

Tänään posti toi viimeisen pikkuruisen paketin Englannin tilauksesta. Outoa että tilaus piti toimittaa kolmessa erässä...

...vaikka sisältö ei ollut tämän kummempi. Olisin saanut tämän kotimaan nettikaupoista nopeammin, mutta ajattelin sen tulevan samassa paketissa muiden tarvikkeiden kanssa. Koskaan ei tiedä, miten asiat sujuvat...

välivaiheessa

2010-08-01T19:30:00.000+03:00

Eilen illalla päätin tehdä markkinoilta ostamani kukkakitin. Huh, tein sitä tuvassa, huonossa valossa ja toisella silmällä vilkuilin telkkaria. Kuva paljastaa puutteita, joita ei muuten huomaa. Onneksi nämä eivät lakkaa kukkimasta ennen kuin talo on valmis:)

Tänään puolenpäivän aikaan tilanne oli tämä. Ensimmäinen ruudutus oli valmis ja olo oli kuin välieriin päässeellä. Päiväkahvi maistui hyvältä urakan jälkeen.

Äsken lopettaessani tältä päivältä näytti jo tältä. Pieniä palasia, jokainen on leikattava erikseen juuri siihen paikkaan. Ei juuri paras homma mun laiselleni huithapelille.

Löysin eilen englantilaisen blogin, jossa on sisustettu samanlaista taloa kuin Kirkkokatu 10. Aikakausi on hieman myöhempi ja talo tietysti niin englantilainen kuin ikinä, mutta kaunista jälkeä. Käykääpä katsomassa, Hambleton Hall, löytyy sivupalkista.

leikkaa ja liimaa

2010-07-30T19:39:00.000+03:00

Tapettitäydennys saapui tänään, ja kuinka ollakaan, väri oli väärä. Tarkistin tilaukseni ja se oli oikein, mutta toimitus oli eri väriä. No, nyt on viikonloppu aikaa miettiä, onko sillä tapetilla joskus käyttöä, sillä keksin tässä välissä miten saan alkuperäisen riittämään. Tai oikeastaan mulle selvisi, mitä olin suunnitellut tilatessani.

Samassa paketissa tuli vähän tarvikkeita konttoriin. Piti hiukan mallata, vaikka kaikki vielä kesken.

Eikä tästä saa kunnollista käsitystä, mutta kyse on siis laivanvarustajan konttorista. Vielä on hyvin aneemisen näköistä, mutta kyllä se siitä.

Koska ei ole muuta esiteltävää kuin keskeneräisiä, ja vaikka niiden näyttämisestä on oikein sanontakin, niin menköön nyt tämäkin. Tein tätä kolme (3) tuntia. Huoh. Muutamat kohdat eivät kestä tarkastelua, mutta työn edetessä homma alkoi sujua. Virheistäkin oppii. Onneksi tykkään tehdä palapelejä, tämä on yhtä rentouttavaa puuhaa.

Tein pieniä hankintoja kaupungilla käydessäni, mutta säästän niiden esittelyn sille päivälle, kun en ole saanut mitään aikaan.

pikaisesti

2010-07-28T20:40:00.000+03:00

Tänään ei ole juuri valmista syntynyt aikomuksista huolimatta. Ystävän kanssa päiväkahvilla tuli kyllä muutama kullanarvoinen ahaa-elämys, onhan sekin jotain. Tuumittiin, että pitää käynnistää nukkiskerho ihan näinä päivinä, jospa homma saisi siitä vähän vauhtia.
Mutta jotain sentään on aloitettu:

Keittiöön roiskemaalattu seinäpahvi. Roiskeet tulivat väkisinkin hiukan isoja, mutta tein kolme kappaletta joten niistä saa varmasti sopivat. Eikä köökissä niin kamalasti tyhjää seinäpintaa olekaan. Kuva on onnettoman huono, jopa suurennettuna.

Kunnianhimoinen yritys tehdä förmaakiin parketti. Pelkän kuvion piirtämiseen meni keväällä pari päivää, saa nähdä miten kauan leikkelen viilunpätkiä. Tämä saa olla välityönä kun pitää odotella maalin kuivumista tai muuten tökkii.

Huomenna on niin paljon menoa ettei tänne ilmesty tätäkään vähää, vaikka aikomukseni oli joka päivä tehdä jotain näytettävää. Saapi nähdä.

hitaasti

2010-07-27T19:52:00.000+03:00

Vähän kerrallaan tulee valmista. Huomasin maalata etureunat tänään ennen kuin teen huoneita yhtään pitemmälle. Huomenna pitää sutia vielä toiseen kertaan.

Talon ulkoväri pitää päättää ja hankkia maalit. Koska sijoituspaikka on tuvassa, talosta tulee luultavasti harmaa. Semmoinen kivitalonharmaa. Maalikaupassa varmaan heti tiedetään mitä tarkoitan:)

Leikkasin kattopahvit ja tapetit valmiiksi, mutta liisteröinti jäi sekin huomiseksi. Epäröin vielä tuon ruokasalin tapetin suhteen. Pitäiskö sittenkin vaihtaa? Klahvipöytä yrittää avittaa päätöksenteossa.

Tässä se aika menee, hiomisessa. Vasemmalla valmiiksi hiotut, oikeanpuoleinen kasa odottaa vielä käsittelyä. Ovet olen onneksi jo siloitellut aiemmin.

Olin jotenkin virheellisesti laskenut förmaakin tapetintarpeen, ja jouduin tilaamaan lisää. Saa nähdä miten suuri väriero niissä sitten on.

lattioita

2010-07-26T22:13:00.000+03:00

Rupesi niin ahdistamaan keskeneräinen talo että oli pakko tehdä jotain. Niinpä otin ja liimailin neljään huoneeseen lattiat. Kaikkiin tuli lautalattia, mahdollisesti vielä yhteen huoneeseen tulee samanlainen. Tai sitten yläkerran portaikkoon.

Nakkasin lipaston malliksi keskelle huonetta. Piironki tulee kyllä förmaakiin, johon olen ajatellut parkettia. Mutta noin malliksi... Tapetit ovat vielä odottamassa kuten sähköteipeistä voi päätellä.

Tein samalla inventaarion tarvittavista listoista ja tapeteista ja tilasinkin ne jo. Niitä odotellessa on tarkoitus jatkaa olemassa olevien materiaalien kanssa. Lujasti teettää suunnittelutyötä ja pohtimista. Miten ihmeessä saan tehtyä porraskaiteet siististi? Sitä olen miettinyt.

Eräs ajatus on muotoutumassa, jäi liimaukseen kun lähdin. Aihio vasta mutta hyvin mietitty:)

Iso talo on tietysti mukava, mutta työtä se teettää: pelkästään ovia on kymmenen, ja niitä listoja metritolkulla. Maalaamista siis riittää. Ja hiomista. Lakkausta. Erityisesti haaveilua.

Kaiken kukkuraksi kapteeni Ahlqvist on ruvennut ilmestymään ajatuksiini. Tuntuu aivan kuin hän tahtoisi tulla johtamaan talonsa valmistumista. Pitänee kaivaa fimot esille kohta.

markkinatuliaisia

2010-07-25T16:50:00.000+03:00

Olimme Varman kanssa Forssan markkinoilla. Koko päivän reissu, mutta tulostakin syntyi. Tosin Varmaa jäi vissiin kaihertamaan muutama juttu ja sille asialle tehdään kohta jotain...

Mutta saalista siis saatiin:

Keinuhevosen osat ja opetustaulut lastenhuoneeseen Marian pöydästä ja matot hänen äidiltään.

Nämä ovat ainoat joiden tekijät tunnistin, valitettavasti. Mulla on huono nimimuisti enkä siinä tungoksessa kirjannut ostoksiani mihinkään. Pyydän anteeksi seuraavien hankintojen "emoilta":

Kaksi kukkakittiä, Saint Paulia ja kliivia.

Kertakaikkisen ihana nypläystyyny.

Tilkkupeitto ja pitsiliina, taitavasti tehdyt. Itseltä ei onnistu.

Doloreksen pöydästä nauhoja ja kangasta tällä kertaa.

Lisäksi muutama lehti sekä vähän työkaluja ja tarvikkeita. Kaikenkaikkiaan mainio tapahtuma. Olimme jonossa kymmeneltä eli kaikkein kovimmassa ruuhkassa, oletan. Ilma alkoi loppua vajaan tunnin kuluttua, mutta eipä se juuri tahtia haitannut.

Paljon oli sellaista, mitä olisi vielä tehnyt mieli, mutta pitää jättää jotain tulevillekin kerroille. Ja totuuden nimessä, talo pitää kyllä ensin saada valmiiksi, sillä ei mulla ole paikkaa varastoida koppakaupalla tavaraa. Ja pikkutavaroiden vuoro on sitten, kun maalit ja tapetit on paikoillaan, puhumattakaan listoista ja ovenkahvoista...

Kiitoksia Varmalle matkaseurasta ja markkinioden puuhaajille ja myyjille hienosta tapahtumasta.

pieniä hankintoja

2010-07-23T20:53:00.000+03:00

Porvoon Riimikosta hankittiin Kirkkokadun taloon vähän kapistuksia. Pyykkikori, pesusoikot ja ämpäri ovat tarpeellisia, emalikattiloiden kohtalo on vielä epäselvä. Voi olla että ne korvataan kuparisilla ja nämä pääsevät johonkin myähemmän ajan keittiöön. Viinilasit ovat vahinko, kuumassa ja tungoksessa aivot lakkasivat toimimasta:) Tarkoitukseni oli ottaa noita jälkiruokakulhoja useampia, mutta samassa korissa olleet viinilasit tarttuivat sormiini helpommin...

Tässä on aikaisemmin hankkimani pesuteline ja maitokannu mukana. En vain millään muista, mistä nuo on hankittu.

Riimikosta löytyi myös ihan oikea Dagens Nyheter På Stan-liitteineen. Liitteessä on juttu nukkekodeista. Ovat vähän turhan tuoreita Kirkkokadun taloon, mutta nyt ei VOI nipottaa, sillä lehti on ihan ohutta paperia ja jutut oikeita mainoksia myöten. Kokeilen hiukan kellastuttaa niitä, niin Ahlqvistit eivät edes huomaa uutisten olevan tulevaisuudesta :D

Muuten talo edistyy tuskastuttavan hitaasti. Olen miettinyt ja pähkäillyt värejä ja huonejärjestystä ja materiaaleja ja vaikka mitä. En ole vielä varma siitäkään, kuinka suuri perhe talossa asuu.

Lisäksi olen ollut toipilaana ja nyt vasta pääsen liikkumaan niin paljon, että kykenen aloittamaan maalaukset ja tapetoinnit. Niistä lisää työn edetessä.

Olen menossa sunnuntaina Forssaan, voi olla että teen lisää hankintoja...

nikkarointia

2010-06-12T16:44:00.000+03:00

Nämä ovat olleet työn alla jo jonkin aikaa. Koska en vieläkään pysty tekemään talolle mitään, ryhdyin puuhaamaan huonekaluja. Kyseessä on kaksi Mini Mundus-kalustetta. Kuvassa pienen ompelupöydän osat, jotka olen viikkoja sitten hionut kertaalleen. Nyt otin ne uudelleen työstettäviksi.

Toinen keskenjäänyt kaluste on lipasto. Mulla on aina hiukan huono omatunto kun ostan valmiin kitin, mutta totuus on se, että niissä riittää sovitettavaa enemmän kuin omissa töissä. Näitäkin laatikoita jouduin veistämään pienemmiksi puukolla, pelkkä hionta tai höyläys ei riittänyt.

Aloitan aina osien hiomisella, hion joka välissä ja vielä ennen pintakäsittelyä. Välihionta on tarpeen ainakin lakatessa, mutta myös jos aikoo maalata. Silti en saa aikaan tyydyttävää tulosta, mutta pölykeuhkon ehkä.

Siinä ne nyt kuitenkin ovat odottamassa ensimmäistä pintakäsittelyä. Teen sen vielä tänään, niin pääsen huomenna jatkamaan.

Väliaikatiedotus

2010-05-31T19:55:00.000+03:00

Blogi on vielä hetken tauolla, koska leikkauksesta toipuminen vie enemmän aikaa kun olin arvioinut. Suunnitelmia olen kuitenkin tehnyt ja hankkinut tarvikkeita, joten eiköhän tämäkin projekti kohta etene.

Hyvään suunnitelmaanhan on helppo tehdä muutoksia...

näyttelykuvia

2010-04-19T10:23:00.001+03:00

Kun en ole itse saanut mitään aikaan, laitan kuvia kansalaisopiston kevätnäyttelystä, jossa oli nukkiskurssilaisteni töitä esillä. Kuvat on otettu kännykällä, eli ei kovin laadukkaita. Työt olivat niin hienoja, että parempi kuvaaja olisi tarvittu.

Kynttilälyhtyyn tehty kukkakauppa. Tämä on ihana, kaikki tehty itse ja todella kekseliäästi. Olisi pitänyt ottaa useampi kuva.

Myös tässä pikku herkkukaupassa on nukkeja lukuunottamatta kaikki itse tehtyä. Takaseinän peili ei toimi kuvassa niin hyvin kuin oikeasti.

Sisustusliike oli ainoa boxi jossa oli valot. Tekstiilitaiturin käsialaa.

Saman liikkeen toinen pää. Kaapissa on sekä kudottuja että virkattuja peittoja ja tyynyjä, lattialla petit point-mattoja.

Saman tekijän sisustama vanha kello.

Pieni puutarhaliike terassilla. Myyjä on istahtanut hetkeksi lepäämään.

Puutarhaliikkeen alakerrassa on kaunis sali.

Vieressä oli Cafe Nea, jonka terassilla nautittiin virvokkeita. Taustalla näkyy syksyllä tehtyjä jouluaiheisia roomboxeja.

Cafe Neassa on kiirettä. Tämä kokonaisuus on nähtävissä ensi viikonloppuna Model Expossa.

Jäätelönmyyjä on myös kiireinen ja pikkutyttö pistelee valtavaa jäätelöannosta sillä aikaa kun isä lukee lehteä.

Jouluhuoneet jäivät nyt kuvaamatta, mulla on kyllä niistä kuvia jossakin. Nekin olivat hienoja.

Näyttelymenestys oli hyvä, ja voi olla, että ensi syksyn kurssilla on uusia harrastajia.

Oma taloprojekti on juuttunut, eikä varmaan liikahda ennenkuin joskus viikkojen päästä. Teen kuitenkin odottaessa jotakin pientä, joten jonkinlaista näperrystä voin luvata tännekin.
Lisäys: Cafe Nea, pieni herkkukauppa ja jäätelökärryt olivat esillä Model Expossa. Huomasin juuri, että Cafe Nea oli saanut kaksi ykköspalkintoa, ja toisetkin olivat sijoittuneet. Olen iloinen kurssilaisteni menestyksestä. Eteviä tyttöjä.

sähkötöissä

2010-04-04T20:10:00.000+03:00

Talo on siis nostettu penkille ja hiukan hahmoteltu, mitä huoneisiin tulee. Samalla piti tehdä inventaariota siitä, paljonko on hankittava lisää listoja ja muuta materiaalia. Tämä ei siis poikkea lainkaan muista rakennusprojekteista, vaikka mittakaava onkin pieni. Kustannusarvio ylittyy tässäkin...

Alustavaa suunnitelmaa keittiöön. Tuo hella on tehty vanhaan talooni, ja saattaa olla että tähän tulee toisenlainen. Hieno pöytä odottaa kuitenkin jo keittäjää paikalle.

Tässä sitten se paljon puhuttu sähkösuunnitelma :) Oikeasti noista lyijykynäviivoista oli iso apu, kannatti kyllä piirtää ensin kaikki linjat valmiiksi ja sitten vasta hakea tarvikkeet framille.

Kupariteippi on huomattavasti siistimpi ja nopeampi tapa sähköistää nukkis, mutta se pitää asentaa ennen pintamateriaaleja. Siksi varmaan moni aloittelija päätyy johtojen vetämiseen. Lisäksi nuo liitokset teipin risteämiskohdissa tehdään kolmen millin messinkinauloilla, ja se jos mikä vaatii näppäryyttä. Tuli hiki

ennenkuin sormet ja silmä alkoivat pelata yhteen.

Tässä vielä epätarkka kuva, jossa näkyy vasemmalla alhaalla virtajohdon liitos. Vedin teipin pitkin lattiaa oviaukkojen kautta läpi koko kerroksen, jolloin sain joka huoneeseen liitoksen. Sitten huoneen ympäri lähellä lattianrajaa ja yhdestä kohdasta suoraan ylös ja keskelle kattoa.

Nyt se on sitten tehty niin pitkälle, että voin aloittaa lattioiden teon. Muutaman huoneenkin voin jo tapetoida, mutta joihinkin tarvitaan vielä lisää sähköistystä, mm. portaikkoihin. Niiden kohdalla on muutenkin vielä aukko suunnitelmissa, mutta eipä niillä kiirettäkään liene.

nikkarointia

2010-04-02T13:00:00.000+03:00

Eilinen ilta ja tämä aamu on mennyt näitä Bellman-tuoleja nikkaroidessa. Nuo selkänojat piti keittää vedessä jotta ne sai taivutettua kaareviksi ja joka ainoa reuna ja pinta piti hioa. En ole vieläkään tyytyväinen hiomisjälkeen, mutta luotan nyt siihen, että välihionta maalauksen aikana tekee ihmeen. Tuoleista puuttuvat tietysti myös istuinpehmusteet.

Saman sarjan klaffipöytä odottamassa maalarin saapumista. Tai paremminkin maalaamoon siirtymistä, sillä maalaminen tapahtuu lorvarissa. Tätä en ajatellut liimata lainkaan, vaan sen pitää koossa kaksi puutappia. On helpompi maalata uudestaan, jos joskus tahtoo. Pöydän pinnalla näkyvät puutapit tasoitan vielä, mutta puukko on lorvarissa ja nämä kalusteet vielä tuvan pöydällä.

Nämä tulevat Ahlqvistien ruokasaliin. Sinne tarvitaan kyllä lisää tuoleja, mutta noilla päästään alkuun. Klaffipöytä tulee varapöydäksi, varsinainen ruokapöytä on komeampi.

Tämä nikkarointi on sijaistoimintaa, kun mua ahdistaa aloittaa sähköjen vetäminen. Menen nyt kuitenkin tekemään jonkinlaisen aikomuskaavion, muutan sitä sitten tarpeen mukaan. Paitsi ettei sitä teippiä sitten siirretä eikä lisätä, kun on tapetit vedetty. Mistä pahuksesta minä tiedän, mihin kapteenska haluaa lamppunsa?

Sikäli tuo nikkarointi on hyödyllistä, että paitsi kalusteita niin tulee myös paljon ideoita. Samoin ystävän kanssa jutteleminen antaa ratkaisuja ongelmiin, vaikkei koko ongelmasta olisi puhettakaan. Niin kävi minulle eilen, kun joimme Varman kanssa päiväkahvia ja yhtäkkiä minulle valkeni, mitä tulee alimman kerroksen toiseen huoneeseen. Selvä kuin pläkki! En vielä kerro, mutta sen varran sanon, että sitä varten pitää käydä Raumalla Marelan talossa, joka on museona toimiva laivanvarustajan koti.

jostain on aloitettava

2010-04-01T10:28:00.000+03:00

No niin, tähän kokoan kertomuksen uuden uljaan kaupunkitalon rakentamisesta. Rantakaupunkiin, joka on siis pieni kaupunki rannikolla, nousee nelikerroksinen talo osoitteeseen Kirkkokatu 10. Taloon muuttaa laivanvarustaja ja kauppias Ahlqvist perheineen sekä joku iäkkäistä sukulaisista, sillä tilaa talossa riittää.

Kuvassa Englannista tilattu nukkekoti, johon edellä kaavailtu tarina siis on tarkoitus sijoittaa. Maalasin vähän sisäseiniä valkoiseksi, jottei huoneissa olisi niin pimeää työskennellä. Ja ettei tumma levy kuulla vaaleiden tapettien läpi. Kuvanottohetkellä talo oli vielä lorvikamarin lattialla liimautumassa, nyt se jo seisoo penkillä.

Seuraavaksi on vedettävä sähköistys, eli kupariteipit. Tulin myyneeksi vanhan nukkikseni sähköineen päivineen, mutten muistanut hankkia uutta muuntajaa. Se on siis tilattava, vaikka jo päätin, etten vähään aikaan tee yhtään nukkekotitarviketilausta. Tässä taitaa kuitenkin olla pakkorako: en voi tapetoida ennenkuin olen varma, että sähköistys toimii.

Kamalan vaikeaa päättää, millainen huonejärjestys olisi mukava. Mistä aloitan? Mulla on suunnitelma valmiina ainoastaan yhteen huoneeseen, loput ovat vasta idulla.

Pyrin pitämään kameraa mukanani lorvikamarissa askaroidessa, jotta tänne riittää kuvia työn edistymisestä. Älkää kuitenkaan odottako mitään ihmettä, mulla on muutama muukin projekti vaiheessa. Samasta syystä blogin ulkoasu on vähän aneeminen, sitä korjataan aikaa myöden. Ehkä.